Tvt tehtävä 1
KM T. V:n väitöskirjan tiedotteesta jäi pari asiaa mieleen. TVT-oppiminen ei välttämättä tarjoa aina tarpeeksi nuorille yhteisöllisen oppimisen kohdalla aktiivisuutta painottavaa opetusta. Suurempi rooli on tiedon siirtämisessä. Kuitenkin oppimisessa Tvt voi olla vielä vaikea hahmottaa auttavana välineenä. Omalla alallani musiikin parissa olen huomannut saman asian. Kun olemme tarjonneet tvt-oppimistyyliä avuksi oppimiseen, vastaanotto on ollut laimeaa. Ihmisillä on vielä suuri kynnys siihen, että voitaisiin ottaa tvt osaksi arkista opiskelua. Monilla puuttuu rohkeutta. Toisaalta haaste menee myös tvt:n kehittäjille: voidaanko kehittää tarpeeksi helppoa tekniikkaa, jota jopa vanhainkodin mummotkin voisivat tablettinäytöilä käyttää? Jos tekniikka on liian monen ja liian vaikean klikkauksen päässä, monet ihmiset pysyvät mieluiten vanhoissa tavoissaan ja välttelevät tekniikan käyttöä. Ihmisten erilaiset rajoitukset olisi otettava huomioon tvt:n kehityksessä vielä enemmän, jotta saataisiin tekniikkaa yhä laajemman piirin käytettäväksi. Myös hinta- tai yhteiskuntapolitiikka olisi otettava huomioon, huipputekniikka ei pitäisi olla vain vauraiden maiden etuoikeus.
Lehmätkin l- blogin kirjoittajalla on aiheellinen huoli siitä, että koulujen tietotekniikan opetus junnaa samoissa suunnitelmissa vuodesta toiseen. Opettajat eivät motivoidu opiskelemaan ja opettamaan enempää kuin on pakko. Monessa suhteessa on kuitenkin mielestäni edistytty. Useissa kouluissa on nykyään ihan toimivat tietokoneet, joissa on nettiyhteys. Kuitenkin aikaa tietokoneen käytön opetukselle ei oikeastaan jää ja internetin ja sähköpostin käytön lapset oppivat varmaan jo itsekseenkin alle kouluiässä. Ongelmana on varmasti se, että opettajien omat atk-taidot saattavat laahata jäljessä lapsiin verrattuna. Ainakaan itse en ole vielä päässyt mp3-aikakaudelle, vaan opettajana “junnaan” edelleen cd-aikakaudella. Lapset ovat siis edellä monissa tvt-taidoissa ja hassuimpana esimerkkinä on kun näin 2-3v. pojan käyttävän itse dvd-soitinta. Periaatteessa tvt-taitoja voi opettaa jo alle 3-vuotiaille. Siinä tosin törmätään moniin huolestuttaviin tekijöihin , kuten se, mihin lapset törmäävät seikkaillessaan taitavasti esimerkiksi verkossa. Lasten suojeleminen jää siis jollain tavalla vanhemmille itselleen, vaikka sillä lailla, että taitoja ei opeteta liian aikaisin. Ehkä tulevaisuudessa on olemassa enemmän suojeltuja nettisivustoja myös lapsille. Nykyään on vielä oltava varovainen.
Omat kokemukseni atk- opiskelusta ulottuvat 1990-luvun alkupuolelle. Silloin opiskelimme lähinnä koodausta ja suurin osa tunneista meni pasianssin pelaamiseen. Emme tarvinneet noita taitoja enää sen jälkeen, mutta tietokone tuli tutuksi.
Omassa lapsuudessani ensimmäinen ns. Oikea tietokone oli Amiga 500, jossa oli todella kivoja pelejä. Muuta käyttöä en tietokoneelle muista. Sorminäppäryys ja nopeus tosin kehittyi kovasti joystickin avulla. Vasta koulussa tutustuimme ns. Vakavampaan tietokoneen käyttöön. Opiskelu on varmasti nykyäänkin paljon kiinni siitä, mitkä taidot yhteiskunta siinä vaiheessa näkee tärkeäksi. Opetussuunnitelmat laahaavat aina jonkin verran jäljessä siitä, mitä nykyaika on.
Luentoihin palatakseni, minusta yhteisöllinen tai yhteistoiminnallinen oppiminen toimii loistavasti juuri tvt:n suhteen. Esimerkiksi tietokoneet tarjoavat mahdollisuuden yritys-erehdys-kaltaiseen oppimiseen ja lapset ja nuoret todella oppivat tehokkaammin keskustellen toistensa kanssa. Tyypillinen konstruktivistinen oppimismalli siinä muodossa kuin se oli 1990-luvulla, ei ehkä toiminut, mutta tässä muodossa se voi olla toimiva ratkaisu.
